lakikieli-opas

Lakikieli - Merkit ja taivutusmuodot

Tämä opas perustuu Lainkirjoittajan oppaan lukuun 24.4 "Merkeistä ja taivutusmuodoista lakikielessä". Opas sisältää keskeiset säännöt lakikielen merkintätavoista.

Pykälänmerkin käyttö

Perusperiaate

Pykälänmerkin (§) yhteydessä käytetään aina pykälän numeroa ja numeron yhteydessä aina pykälänmerkkiä.

Esimerkki: 2 §:ssä tarkoitettu ilmoitus

Viittaus ilman järjestysnumeroa

Viitattaessa pykälään ilman järjestysnumeroa sana "pykälä" kirjoitetaan.

Esimerkkejä:

• tässä pykälässä
• kolmessa ensin mainitussa pykälässä

Taivutusmuodot

Taivutusmuodoissa pykälänmerkin perään kirjoitetaan sijapäätteet.

Esimerkkejä:

• 2 §:n
• 3–5 §:ssä

Useaan pykälään viittaaminen

Sana "pykälä" on yksikkömuodossa myös viitattaessa useaan pykälään.

Oikein:

• 2 ja 4 §:ssä
• 3–5 §:ään

Väärin:

• 2 ja 4 §:issä
• 2 ja 4 §§:ssä
• 3–5 §:iin

Pykälävälin tulkinta (2–4 §)

Jos säädöksessä viitataan 2–4 §:ään, asiayhteydestä riippuu, luetaanko se viittaukseksi "2, 3 ja 4 §:ään" vai "2, 3 tai 4 §:ään".

Esimerkkejä:

• hakija, jonka omistama yritys täyttää 2–4 §:ssä säädetyt edellytykset → luetaan: "2, 3 ja 4 §:ssä"
• jos jokin 2–4 §:ssä säädetyistä edellytyksistä täyttyy → luetaan: "2, 3 tai 4 §:ssä"

Jos asiayhteys ei selvennä tulkintaa, luettelo kirjoitetaan auki: "2, 3 ja 4 §" tai "2, 3 tai 4 §".

A-pykälät luetteloissa

Jos pykälien luetteloon sisältyy a-pykäliä (esim. 2 a §, 3 b §), niitä ei voida korvata ajatusviivalla, vaan ne mainitaan erikseen.

Esimerkki: 4 a—4 d § (ei "4 a, 4 b, 4 c ja 4 d §")

Jos a-pykälät eivät sisälly luetteloon, se pitää ilmaista nimenomaisesti: 2–4 ja 5 §, jos säädöksessä on 4 a §, joka ei sisälly luetteloon.

Järjestysnumerot ja päivämäärät

Järjestysnumerot

Pykälän tai muun lainkohdan järjestysnumeron perässä ei käytetä pistettä.

Oikein:

• 2 luku
• 2 §
• 2 momentti
• 2 kohta
• 2 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta

Päivämäärät säädöstekstissä

Päivämäärät kirjoitetaan ilman järjestysnumeroa.

Esimerkki: 18 päivänä lokakuuta 2011

Päivämäärät hallituksen esityksen perusteluissa

Hallituksen esitysten perusteluteksteissä päivämäärät kirjoitetaan numeroin.

Esimerkki: 1.6.2020

Luvut

Perusperiaate

• Luvut 1–10 kirjoitetaan yleensä kirjaimin (yksi, kaksi, kolme...)
• Luvut 11 ja suuremmat kirjoitetaan numeroin

Poikkeukset

• Mittayksiköiden yhteydessä ja taulukoissa käytetään myös luvuista 1–10 numeroita
• Jos samassa yhteydessä esiintyy lukuja 1–10 ja sitä suurempia, myös luvut 1–10 kirjoitetaan numeroin

Suuret luvut

Suuret luvut erotetaan välilyönnillä kolmen numeron ryhmiin.

Oikein:

• 1 000
• 2 250

Väärin:

• 1000
• 1.000

Lukujen merkintä sulkeisiin

Lakikielessä luvun perään ei merkitä lukua sulkeisiin numeroin, jos luku kirjoitetaan kirjaimin.

Prosentit

• Prosenttimerkkiä (%) käytetään lakikielessä vain taulukoissa
• Hallituksen esityksen perusteluissa voidaan käyttää %-merkkiä, mutta kirjoitustavan tulee olla johdonmukainen (joko "20 %" tai "20 prosenttia")
• Säädöstekstissä (taulukoita lukuun ottamatta) käytetään muotoa "prosenttia"

Mittayksiköt

• Mittayksiköt kirjoitetaan lakikielessä yleensä lyhentämättä
• Mittayksiköiden lyhenteitä käytetään vain taulukoissa ja teknisluonteisissa säädöksissä
• Lyhenteinä käytetään mittayksiköistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1015/2014) säädettyjä tunnuksia

Rahayksiköt

Rahayksiköt kirjoitetaan kirjaimin.

Esimerkkejä:

• 50 euroa
• 200 kruunua

Virkkeen aloittaminen

Lakikielessä ei koskaan aloiteta virkettä numerolla.

Oikein: Edellä 2 §:ssä...

Huom: Virkkeen sisällä sanoja "edellä" tai "jäljempänä" ei käytetä, sillä ne ovat tarpeettomia.

Poikkeus: Kohdan teksti voidaan aloittaa suoraan numerolla lisäämättä numeron edelle edellä-sanaa.

Välimerkit johdantokappaleissa ja kohdissa

Johdantokappale

• Pykälän tai momentin johdantokappale päätetään kaksoispisteeseen
• Sitä seuraavat kohdat aloitetaan pienellä alkukirjaimella
• Kohdat erotetaan muista kohdista puolipisteellä
• Kahden viimeisen kohdan välissä käytetään tarvittaessa sidesanaa: ja, tai, sekä tai taikka

Alakohdat

• Kohdan johdantokappale päätetään kaksoispisteeseen
• Alakohdat erotetaan toisistaan puolipisteellä
• Kahden viimeisen alakohdan välissä käytetään tarvittaessa sidesanaa

Lyhenteiden käyttö

Pääsääntö

Säädöstekstissä ei käytetä lyhenteitä (poikkeuksia lukuun ottamatta).

Poikkeukselliset kirjainlyhenteet

Säädöstekstissä voidaan poikkeuksellisesti käyttää kirjainlyhenteitä, esimerkiksi organisaation nimestä.

Tärkeää:

• Tunnetutkin lyhenteet (EU, YK, OECD) on selitettävä ensimmäisellä käyttökerralla
• Lyhenne merkitään sulkuihin organisaation nimen perään
• Lyhennettä ei kursivoida

Esimerkki: Euroopan unioni (EU)

Säädösten nimikkeet

Säädösten nimikkeistä ei käytetä kirjainlyhenteitä lakitekstissä.

Hallituksen esityksen perustelut

Hallituksen esityksen perusteluissa voidaan käyttää lyhenteitä (esim. OK, RL), jos ne ensi kerran mainittaessa merkitään sulkeisiin säädösnumeron perään puolipisteellä erotettuna.

Esimerkki: oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki (808/2019; HOL)

Kielletty: Risuaitalyhenteet (esim. SopMenL) eivät ole sallittuja perustelutekstissäkään.

Vakiintuneet lyhenteet perusteluissa

Seuraavia vakiintuneita lyhenteitä käytetään hallituksen esitysten perusteluissa suoraan niitä selittämättä:

• EN
• ETA
• EU
• ETYJ
• OECD
• WTO
• YK

Lähde

Lainkirjoittajan opas, luku 24.4 "Merkeistä ja taivutusmuodoista lakikielessä" https://lainkirjoittaja.finlex.fi/24-lakikieli/24-4/

Mitä tämä skill EI tee

• Ei korvaa virallista säädösvalmistelua eikä ministeriön vastuuta. Merkintätapojen tarkistus on valmistelua tukeva, ja valmisteleva virkamies vastaa lopputuloksesta.
• Ei vahvista säädösnumeroita, pykälänumeroita eikä viitatun lain sanamuotoa muistista; oikeellisuus tarkistetaan Finlexistä, vaikka merkintätapa olisi muodollisesti oikea.
• Ei kata säädöksen sisältöä, rakennetta eikä asiasäännösten muotoilua — vain merkit, numerot ja taivutusmuodot luvun 24.4 mukaisesti.
• Ei ratkaise yleiskielen oikeinkirjoitusta, pilkutusta tai yhdyssanoja laajemmin kuin lakikielen erityissäännöt edellyttävät.
• Ei takaa, että §-välin (esim. 2–4 §) tulkinta on oikea; asiayhteyden tulkinnan ratkaisee valmistelija.

Jatka tästä

• Säädöksen rakenne, johtolause ja viittaukset toisiin säädöksiin → /lainvalmistelu:lainkirjoittajan-opas
• Perustelutekstin merkit ja lyhenteet hallituksen esityksessä → /lainvalmistelu:hallituksen-esityksen-laatimisohjeet
• Yleiskielen oikeinkirjoituksen, pilkutuksen ja yhdyssanojen tarkistus → /juristi:suomen-kieli
• Viitatun lain pykälänumeron ja sanamuodon varmistus → /juristi:oikeustutkimus