lainkirjoittajan-opas

Lainkirjoittajan opas

Lainkirjoittajan opas on Oikeusministeriön julkaisema kattava opaskirja suomalaisen lainsäädännön laadintaan. Se käsittelee säädösten laadintaprosessia useista eri näkökulmista ja tarjoaa käytännölliset ohjeet säädösten tekemiseen.

Milloin käyttää tätä osiota

Käytä tätä opasta kun:

• Laadinnassa olevaa säädöstä tai määräystä
• Säädösten rakenteesta ja formaateista
• Lakikielestä ja hyvästä kielenkäytöstä säädöksiin
• Säädösten eri tyypeistä ja säädöstasosta
• Viittauksista muihin säädöksiin
• Johtolauseista (lakien ja asetuksien johdantoteksteistä)
• Säädösten voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä
• Perustuslain vaatimuksista lainsäädännölle
• EU-oikeuden vaikutuksesta suomalaiseen lainsäädäntöön

Keskeiset periaatteet

Säädösten laadintaprosessi

Säädösten laadinta on monimuotoinen prosessi, jossa on huomioitava monet seikat:

• Perustuslaillisuus: Säädösten on oltava Suomen perustuslain mukaisia
• EU-säädösten huomioiminen: EU-oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä
• Selkeys ja ymmärrettävyys: Säädösten on oltava selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettuja
• Oikeusvarmuus: Säädösten on annettava riittävästi ohjausta ja suojaa
• Johdonmukaisuus: Säädösten on oltava johdonmukaisia muiden säädösten kanssa

Säädösten hierarkia

Suomessa on seuraava säädöstenhierarkia:

1. Perustuslaki - Suomen ylin laki
2. Tavalliset lait - Parlamentin hyväksymät lait
3. Asetukset - Tasavallan presidentin tai ministerien antamat asetukset
4. Määräykset - Viranomaisten antamat määräykset

Kunkin säädösastteen omilla säädöksillä on omat vaatimuksensa rakenteelle ja sisällölle.

Säädösten rakenne

Säädösten perusrakenne on seuraava:

1. Johtolause - Säädöksen johdantoteksti, jossa kerrotaan säädöksen hyväksyjä, voimaantuloon liittyvät tiedot ja mahdollinen lyhyt kuvaus sisällöstä
2. Alkusäännökset - Säädöksen soveltamisala, määritelmät ja muut johdantavat säännökset
3. Asiasäännökset - Säädöksen varsinainen sisältö jaettu lukuihin, pykäliin ja momentteihin
4. Siirtymäsäännökset - Säännökset vanhan ja uuden lain välisenä siirrytään
5. Voimaantulolauseke - Säännös säädöksen voimaantuloajankohdasta
6. Kumoamislauseke - Säännös millä säädöksillä kumotaan

Yksityiskohtaiset ohjeet rakenteesta löytyvät referenssitiedostoista.

Lakikieli

Lakikielellä on omat vaatimuksensa ja perusperiaatteensa:

• Yleiskielisyys: Lakia kirjoitetaan yleiskielellä, ei liian asiantuntijatyylisesti tai epämuodollisesti
• Hyvä kielenkäyttö: Lauserakenteet ovat loogisia ja selkeitä
• Tarkkuus: Jokainen sana valitaan tarkkaan, määritelmät ovat selkeät
• Yhdenmukaisuus: Samaa käsitettä käytetään aina samalla tavalla

Yksityiskohtaiset ohjeet lakikielestä löytyvät referenssitiedostoista.

Taulukko: Milloin lukea mitäkin

Aihe	Referenssi	Käyttötilanne
Säädösten rakenne	saadosten-rakenne.md	Suunnitellessa uuden säädöksen rakennetta tai arvioidessa olemassa olevan säädöksen rakennetta
Lakikieli	lakikieli.md	Kirjoitettaessa säädöstekstejä tai arvioitaessa säädöstekstin kielenkäyttöä
Johtolause	johtolause.md	Laadittaessa johdantotekstiä (preambuuli) laissa tai asetuksessa
Säädösten lajit	saadosten-lajit.md	Määritettäessä mitä säädöstyyppiä tarvitaan ja mitä säädöstasoa pitäisi käyttää
Viittaaminen	viittaaminen.md	Kirjoitettaessa viittauksia muihin säädöksiin tai määräyksiin

Referenssitiedostot

• saadosten-rakenne.md - Yksityiskohtaiset ohjeet säädösten rakenteesta
• lakikieli.md - Kattava opas lakikieleen ja hyvään kielenkäyttöön
• johtolause.md - Ohjeet johtolauseista (preambuuleista)
• saadosten-lajit.md - Eri säädöstyyppien ja säädöstasojen kuvaus
• viittaaminen.md - Ohjeet viittauksista säädöksiin ja määräyksiin

Keskeisiä käsitteitä

Pykälä: Säädöksen perusnumerointiyksikkö. Pykälät numeroidaan juoksevasti (1 §, 2 §, jne.)

Momentti: Pykälän osa. Jos pykälässä on useita osia, niitä kutsutaan momenteiksi. Ensimmäisen momentin numero jätetään pois, loput numeroitu 2 momentti, 3 momentti jne.

Johtolause: Säädöksen johdantoteksti, joka sisältää tiedot säädöksen antajasta, voimaantulosta ja mahdollisesta lyhyestä kuvauksesta.

Siirtymäsäännökset: Säännökset, joissa määrätään kuinka siirrytään vanhasta säädöksestä uuteen.

Kumoamissäännös: Säännös, jolla kumotaan aiemmin voimassa olleen säädöksen kokonaan tai osittain.

Muutossäädös: Säädös, jolla muutetaan joitakin kohdat aiemmin voimassa olleesta säädöksestä.

Tärkeitä huomioita

• Suomalainen lainsäädäntö noudattaa hierarkkista rakennetta, jossa perustuslaki on ylin säädös
• Säädökset tulee kirjoittaa niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ymmärrettävissä
• Säädösten tulisi olla sisällöllisesti yhdenmukaisia ja loogisen rakentuneita
• Viittaukset muihin säädöksiin on tehtävä selkeästi ja tarkkaan
• Säädösten voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä tulee huolehtia erityisen tarkasti

Lähteet

Lainkirjoittajan opas. Oikeusministeriö. (Viitattu opas perustuu Oikeusministeriön julkaisemaan Lainkirjoittajan oppaaseen)

Suomen perustuslaki (731/1999)

Suomen tehtävistä EU:ssa ja EU-oikeuden täytäntöönpanosta koskevat säännökset.

Mitä tämä skill EI tee

• Ei korvaa virallista säädösvalmistelua eikä ministeriön vastuuta. Tuotos on valmisteleva luonnos, jonka valmisteleva virkamies tarkistaa ja josta hän vastaa.
• Ei vahvista säädösnumeroita, pykälänumeroita eikä muutettavan lain sanamuotoa muistista. Voimassa oleva teksti haetaan Finlexistä.
• Ei korvaa hallituksen esityksen rakenne- ja perusteluohjeita (asian tausta, nykytila, vaikutusten arviointi); ne kuuluvat HELO-ohjeeseen.
• Ei arvioi säädösehdotuksen perustuslainmukaisuutta sitovasti eikä korvaa perustuslakivaliokunnan tai laintarkastuksen kannanottoa.
• Ei tee säädösehdotuksen sisältöratkaisuja (esim. seuraamustaso, soveltamisala) käyttäjän puolesta; opas koskee laadintatekniikkaa, rakennetta ja kieltä.
• Ei korvaa virallista käännöstä ruotsiksi tai muille kielille.

Jatka tästä

• Hallituksen esityksen rakenne ja perustelut säädösluonnoksen ympärille → /lainvalmistelu:hallituksen-esityksen-laatimisohjeet
• Säädöskielen merkit ja taivutusmuodot (§, numerot, viittaukset) viimeistelyyn → /lainvalmistelu:lakikieli-opas
• Säädöshankkeen sijoittaminen valmisteluprosessin vaiheisiin → /lainvalmistelu:lainvalmistelun-prosessiopas
• Muutettavan lain voimassa olevan sanamuodon ja seurannaismuutosten tarkistus → /juristi:oikeustutkimus
• Säädöstekstin yleiskielen ja sujuvuuden tarkistus → /juristi:suomen-kieli