oikeuskielen-kaantaminen

Oikeuskielen kääntäminen — FI↔SV vakiintunein termein

Tämä skill tukee juridisen tekstin kääntämistä suomen ja ruotsin välillä niin, että oikeudellinen merkitys säilyy. Termistö ja viralliset lähteet: references/kaksikielisyys-perusteet.md — lue se tehtävän alussa.

Vastuuvapaus: käännös on tarkistettava luonnos — ei oikeudellista neuvontaa eikä virallinen käännös. Virallisen käännöksen tekee auktorisoitu kääntäjä. Älä keksi termiä — käytä vakiintunutta vastinetta lähteestä. Katso kaksikielisyys/CLAUDE.md.

Tarkista termit ja säädösnimet lähteestä

Säädöksen virallinen ruotsinkielinen nimi ja sanamuoto Finlexin rinnakkaistekstistä (juristi:oikeustutkimus). Termien vakiintuneet vastineet valtioneuvoston termipankista (Valter), Sanastokeskuksen TEPA:sta ja Kotuksen ohjeista. Älä esitä keksittyä tai sanasanaista vastinetta varmana.

Vaihe 1: Tekstilaji ja tarkoitus

• Mikä teksti (sopimus, päätös, kirjelmä, säädössitaatti, markkinointi) ja mihin käyttöön (virallinen vai sisäinen, viranomaiselle vai asiakkaalle)? Virallinen tai oikeudessa käytettävä käännös → ohjaa auktorisoidulle kääntäjälle; tämä skill tukee valmistelua ja tarkistusta.
• Tunnista käännössuunta ja kohdeyleisön kielitaso.

Vaihe 2: Säädös- ja viranomaisnimet ensin

• Hae jokaisen viitatun säädöksen virallinen ruotsinkielinen nimi Finlexistä (rinnakkaisteksti) — älä käännä nimeä itse.
• Tuomioistuinten ja viranomaisten nimet vakiintuneessa muodossa (ks. referenssin termitaulukko); ratkaisulyhenteet (KKO/HD, KHO/HFD).
• Säilytä säädösnumero ja pykäläviittaus muuttumattomana molemmilla kielillä.

Vaihe 3: Termivastineet

1. Tunnista oikeustermit lähtötekstistä (käsitteet, joilla on määritelty oikeudellinen merkitys).
2. Hae kullekin vakiintunut vastine virallisesta termilähteestä. Esimerkkejä vakiintuneista vastineista on referenssin taulukossa.
3. Merkitse epävarmat [vastine varmistettava] äläkä esitä keksittyä termiä. Sama suomen termi voi saada eri vastineen asiayhteyden mukaan — varmista konteksti.
4. Vältä kavereita ja sanasanaisuutta — käännä käsite, ei sana.

Vaihe 4: Rakenne ja kielenhuolto

• Noudata kohdekielen oikeuskielen konventioita (lauserakenne, passiivin käyttö, yhdyssanat). Suomen kielen tarkistus → juristi:suomen-kieli; ruotsin osalta nojaa virallisiin ruotsin kielenhuolto-ohjeisiin (Kotus / statsrådets svenska språknämnd).
• Pidä numerot, päivämäärät ja viittausmuodot kohdekielen mukaisina.

Vaihe 5: Kaksikielinen asiakirja

• Kun sama asiakirja laaditaan kahdella kielellä, varmista, että molemmat versiot vastaavat oikeudellisesti toisiaan; merkitse, kumpi on alkuperäinen tai ratkaiseva, jos sopimukseen otetaan kieliehto.
• Olemassa olevan asiakirjan käännösehdotukset voi tehdä Adeu-MCP:llä jälkimuutoksina (Track Changes).

Vaihe 6: Tarkistuslista

Termivastineet lähteestä ✓ · säädösnimet Finlexin rinnakkaistekstistä ✓ · epävarmat merkitty [vastine varmistettava] ✓ · merkitys säilynyt (ei sanasanaisuutta) ✓ · virallista käyttöä varten auktorisoitu kääntäjä ✓.

Mitä tämä skill EI tee

• Ei tuota virallista tai oikeudessa pätevää käännöstä — se on auktorisoidun kääntäjän tehtävä.
• Ei keksi termivastineita — vakiintunut vastine lähteestä tai [vastine varmistettava].
• Ei käännä säädöksen nimeä itse — virallinen nimi Finlexistä.
• Ei käsittele saamen kieltä ruotsin tapaan → omat oikeutensa.

Jatka tästä

• Viranomaisen kielelliset velvoitteet ja asiointikieli → /kaksikielisyys:kielelliset-oikeudet-ja-velvoitteet
• Suomenkielisen tekstin oikeinkirjoitus ja tyyli → /juristi:suomen-kieli
• Säädöksen ruotsinkielisen nimen ja tekstin tarkistus → /juristi:oikeustutkimus